Nina Wagello

KUILUN REUNALLA?

Miten käy Oy Suomi Ab:n, kun syntyvyys laskee ja huoltosuhde heikkenee. Miten työllisyys saadaan nousuun ja työntekijöiden osaaminen vastaamaan tarjolla oleviin työtehtäviin? Tahtoa on, mutta olemmeko jo liian myöhässä?

Tilastokeskus julkaisi vuoden 2019 kynnyksellä tuoreen väestöennusteensa. Huolestuttavaa on, että syntyvyys jatkaa ennusteessa voimakasta laskuaan.

Syntyvyyden tasoa kuvaa kokonaishedelmällisyysluku eli kuinka monta lasta naisen odotetaan keskimäärin saavan elämänsä aikana. Luku on tällä hetkellä Suomen historian matalimmalla tasolla.

Minkälainen on huoltosuhde saman tutkimuksen mukaan? 

Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa työikäisten 15-64 -vuotiaiden suhdetta ei-työikäisiin eli lapsiin ja 65 -vuotta täyttäneisiin.Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee lyhyellä aikavälillä aiempia ennusteita hitaammin. Tähän syynä on syntyvyyden lasku, mikä tarkoittaa nuorten huollettavien määrän pienenemistä.

Mikä tilanne työelämässämme vallitsee? Tilastokeskuksella ja Työ-ja elinkeinoministeriöllä on eri käsitys siitä, mikä on työttömyystilanne vuonna 2019.Tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen trendi oli 2019 tammikuussa 6,4%, mutta TEM maalailee suurtyttömyyden tilannetta 9,6%:lla. Henkilöinä tämä tekee TEM:n mukaan yli 370 000 työtöntä.

Suomalaiset eivät ole kiinnostuneet siistijän tehtävistä. Näitä tehtäviä hoitivat vielä vähän aikaa sitten virolaiset. Tänä päivänä näitä tehtäviä hoitavat enenevässä määrin muut maahanmuuttajat. Tämä käy ilmi haastateltaessa useita siivousalan yrittäjiä.

Kohtaanto-ongelma rasittaa (työvoiman osaamisen ja tarjolla olevien osaamista edellyttävien työtehtävien välinen kuilu) mm. siivous-, hotelli-, ravintola-, ja kahvila- sekä kaupanalaa.

Vasta valmistuneet ravintola- ja hotellialan opiskelijat viedään käsistä valmistumisen jälkeen työelämään ja kaupanalalla aukiolojen muutos on varmasti vaikuttanut suomalaisten halukkuuteen työskennellä ympäri vuorokauden.

Tähän kaiken päälle kun kasataan vielä digitalisaation tuomat haasteet. Työurien monimuotoistuminen vahvistuu tulevaisuudessa, jossa yksilön oleellinen kyky on taito kestää epävarmuutta ja stressinsietokykyä. "Multitasking" on tulevaisuuden keino selvitä.

Vaikuttaa myös vahvasti siltä, että oma väestömme ei riitä pitämään yllä yhteiskuntamme työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Eikö?

Tilanteeseen ollaan havahduttu. Onneksi.

Ei lainkaan yllättävää, että eduskuntavaalien 2019 kansanedustajan pestiä havittelevien useilla ehdokkailla oli koulutus avainsanana vaalikampanjassaan.

Samaa sanomaa löytyy Henkilöstöpalveluyritysten liiton vaaliteemoista vuodelle 2019, jossa mm. työelämälähtöinen koulutus nousee yhdeksi teemaksi. Samaan aikaan Keskuskauppakamari peräänkuuluttaa työperäistä maahanmuuttoa, sillä jopa 80 prosenttia Kauppakamarien jäsenyrityksistä toteaa, että pula osaavasta työvoimasta haittaa kasvua. 

Missä piilevät ratkaisun avaimet?

Itse uskon vahvasti siihen samaan, mitä Keskuskauppakampari sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjät toivovat; vieraskielisen koulutuksen vapauttamista. Vie liian kauan aikaa odottaa, että maahanmuuttajat oppivat ensin suomenkielen ja vasta sitten aloittavat opiskelemaan ammattia varten. Opiskelua olisi saatava myös englanninkielellä.

Työterveyslaitoksen kirja monikulttuurinen työpaikka -opas esimiehille, vakuuttaa minut kyllä myös siitä, että onnistunut rekrytointi ja työntekijöiden sitoutuneisuuteen vaikuttavat  tekijät varsinkin maahanmuuttajien osalta, tulisi nostaa vahvemmin esille yrityksissä.

Kaiken perusta mielestäni on kuitenkin laadukkaiden ja lyhyiden työelämälähtöisten koulutusten lisääminen Suomessa.